Typografia

Typografiaa

Sanalla typografia tarkoitetaan kirjainten muotoon ja käytettävyyteen liittyviä asioita.

Typografia on kirjasintyypin, kuvien ja taiton tyylin yhdenmukaistamista. Siihen sisältyy kirjasintyypin ja kirjasinkokojen määrittelyä, tekstipalkkien ja palstojen muotoilua, tyhjän tilan määrittelyä, värien ja kuvituksen valintaa sekä kansi- ja paperimateriaalin valintaa.

TYPOGRAFIALLA ON KAKSI TEHTÄVÄÄ:
1. Asiasisällön välittäminen

Luettavuus
Tekstilohkojen erottaminen ja looginen eteneminen

2. Visuaalisen ilmeen antaminen

Teksti on samalla tavoin visuaalinen elementti kuin kuvakin
Kirjasintyypit on valittava haluttuun tyyliin sopiviksi

Päätteetön kirjasintyyli ja päätteellinen kirjasintyyli 

• Pääteviivallisia eli päätteellisiä kirjasintyyppejä nimitetään nimellä serif tai antiikva 
• Pääteviivattomia nimellä sans-serif tai groteski

Päätteettömät kirjasintyypit ovat usein helpompia lukea tietokoneen näytöllä kuin pääteviivalliset, mutta paperilla päinvastoin.

 

Kirjasinleikkaus

Kirjasinleikkauksilla tarkoitetaan kirjasintyyppien eri versioita, esim. lihavaa tai kavennettua leikkausta.

- Extended/Wide - levennetty laajennettu

- Light - laiha leikkaus 

- Book - normaali leikkaus 

- Regular - normaali leikkaus 

- Medium - normaali, puolilihava leikkaus 

- Demibold, semibold - puolilihava leikkaus 

- Bold - lihava leikkaus

- Extra Bold - erittäin lihava leikkaus 

- Italic - kursiivi 

- Condensed - kavennettu 

- Extra Bold Condensed - erittäin lihava kavennettu

Versaalit ja gemennat

Versaali (isot kirjaimet)

gemena (pienet kirjaimet) 

Suurimmassa osassa kirjaintyyppejä on sekä versaali-, että gemenakirjaimistot. Versaalit ovat mahtipontisempia ja samalla jäykempiä kuin gemenat.

Kirjaimen anatomia ja osat

Tekstin eri osat

Otsikko

Otsikoiden tehtävänä on:

- houkutella lukija artikkeliin

- huolehtia julkaisun yhtenäisyydestä ja jutun yleisestä sävystä

Otsikon pitäisi:

- kuvastaa visuaalisesti ajatusta

- muodostaa kontrasti leipätekstille 

Ingressi

Ingressin tehtävänä on:

- kertoa miksi lukijan kannattaa tutustua juttuun

Ingressin paikka on:

- otsikon jälkeen

- ennen leipätekstiä

Ingressin tekstityyli: 

- kokoa suurempi tai vahvempi kuin leipäteksti

- voi olla myös kursivoitua tekstiä

Kuvateksti

Kuvatekstit:

- ovat sisällöllisesti erittäin tärkeitä, koska useimmat ihmiset lukevat jutuista ainakin kuvatekstit

- on sijaitettava kuvan välittömään läheisyyteen

Kuvatekstin tekstityyli on:

- usein leipätekstityypin lihavoidulla tai kursivoidulle leikkauksella

- usein kooltaan pienempää kuin leipäteksti

Väliotsikko

Väliotsikot:

- jakavat leipätekstin lukijan mielenkiinnon ylläpitämiseksi
- on erotettava leipätekstityylistä käyttämällä esim. tummempaa ja suurempaa kirjasintyyppiä
- voi käyttää myös eri kirjasintyyppiä kuin leipäteksti

Leipäteksti

Lepäteksti on:

- julkaisun perusteksti

- ladottava sellaisella kirjasintyypillä, jonka hahmon tunnistettavuus on hyvä.

Antikva vai groteski

- kirjainten helppolukuisuus perustuu oppimiseen, esim. sanomalehdissä leipäteksti on yleensä antikvaa

- molempia käytetään

- julkaisun tyyli vaikuttaa

Otsikon ja leipätekstin valinnan jälkeen on aika valita tyylit väliotsikoille, ingressille, nostoille
(leipätekstistä esiin nostetut repliikit, jotka ladotaan isommalla ja sijoitetaan erillisinä elementteinä) ja kuvateksteille. 

Yleensä suositellaan käytettäväksi enintään kolmea eri kirjainlajia samassa
yhteydessä. Otsikko voi olla yhdenlainen, väliotsikot toisenlaisia ja leipäteksti ja ingressi
kolmannenlaisia. 

Ingressi ladotaan usein yhtä tai kahta pistettä isommalla kuin leipäteksti sekä
mahdollisesti lihavoituna. Kuvatekstit vastaavasti ladotaan yhtä tai kahta pistettä pienemmällä
kuin leipäteksti ja usein myös kursiivilla.

Lyhyt oppimäärä typografian käytöstä julkaisussa

1. Kaksi hyvin valittua kirjantyyliä (kansanomaisesti: fonttia) on parempi kuin kymmenen erilaista samassa tekstissä: otsikoille oma ja leipätekstille oma.

2. Valitse sopiva kirjain koko: leipäteksti normaalisti 10-12 pistettä (pt) printissä, 14-16 px näytöllä. Vanhemmat immeiset näkevät huonommin.

3. Antiikvat eli päätteelliset kirjaintyylit ovat helppolukuisia ja elegantteja -> sopii pitkiin teksteihin, kirjoihin. Ei pieniin teksteihin näytölle.

4. Groteskit eli päätteettömät kirjaintyylit ovat moderneja -> sopii näytölle, manuaaleihin, ohjeisiin, otsikoihin, kapeisiin palstoihin

5. Käytä max. kolmiportaista väliotsikointia: väliotsikko, väliväliotsikko ja väliväliväliotsikko -> erota ne toisistaan vähintään 2 pistekoolla (2pt) toisistaan mahdollisesti vahvenna (Bold) ja käytä värejä

6. ISOT KIRJAIMET HUUTAA! Haluatko huutaa? -> hankalaa luettavaa -> käytä vain otsikoissa ja lyhyissä korostuksissa

7. Vältä pitkiä rivejä - sopiva n. 60 merkkiä/rivi - max 90 ja vältä liian lyhyitä rivejä - ei alle 40

8. Vältä palstan keskittämistä -> pitkiä tekstejä on erittäin hankala lukea -> silmä ei pysy rivillä -> käytä harkiten vaikka kuvateksteissä

9. Vältä tasapalstaa verkkosivuilla -> netti ei tavuta -> pitkiä sanavälejä -> hankala lukea

10. Käytä korostamiseen vahvennusta, kursiivia, alleviivausta harkiten -> erottamaan asioita tekstin seasta - ei koko tekstiä. HUOM! Alleviivaus netissä tarkoittaa linkkiä.

11. Väliotsikko jäsentää. Hyvän ladontaperinteen mukaan on väliotsikko lähempänä
alkavaa kappaletta kuin lopettavaa. Mittana käytetään ilmatilaa, joka jää väliotsikon ylä- ja alapuolelle. Yläpuolelle jätetään 2/3 kokonaistilasta ja väliotsikonm alapuolelle 1/3. Tila on riippuvainen väliotsikon kirjaintyypin x-korkeudesta ja sitä voi säätää tapauskohtaisesti

(Lähde: https://www.digitakojat.fi/opetus/typo/)