KU3 - 2. Tehtävä

2. Tehtävä 

Lue tietoisku mainonnan keinoista ja valitse sen jälkeen tehtävävaihtoehdoista A) tai B).

...

Mainonnan tärkeimpänä tehtävänä on luoda tai vahvistaa yrityksen, tuotteen tai palvelun brändiä. Brändi tarkoittaa tuotteeseen, yritykseen tai palveluun liittyviä mielikuvia. Mainonnan avulla tapahtuvan brändin rakentamisen eli brändäyksen tavoitteena on, että nämä mielikuvat olisivat positiivisia, antaisivat tuotteelle lisäarvoa ja johtaisivat kilpailuetuun markkinoilla. Brändäyksen näkökulmasta parhaiten toimivia ovat mainokset, jotka onnistuvat liittämään voimakkaita myönteisiä mielikuvia mainostettavaan tuotteeseen.

Mainonnan keinot

Yleiset:

• Herättää huomiota (sommittelu, värit, typografia, ihmishahmot, katsekontakti…)
• Havainnollistaa
• Vetoaa tunteisiin
• Hauskuttaa
• Herättää voimakkaita mielikuvia
• Hyödyntää yhteisiä tarinoita ja merkityksiä

Kielelliset:

• Runokieli (esim. alku- ja loppusoinnut)
• Uudissanat (herättävät mielenkiinnon ja niihin saatetaan liittää tunteita)
• Iskulauseet eli sloganit
• Sanaleikit
• Logo (usein yhtä aikaa kielellinen ja kuvallinen!)
• Kielikuvat

Kuvalliset:

• Tuotekuva (“rehellisin”, ei mielikuvamainontaa)
• Kuvarinnastus (esim. tuotteeseen yhdistetään  luonnonmukaisuuden ja ekologisuuden mielikuvia villiä ja puhdasta luontoa esittävillä kuvilla)
• Tavoite (mitä tuotteen hankkinut ihminen saa tai saavuttaa, esim. rakkautta, rikkautta, vapautta, terveyttä)
• Ongelma tai käyttötilanne
• Symbolit (koko kulttuurille yhteiset kuvalliset merkit, esim. sydän ja pääkallo)
• Fiktiiviset hahmot (esim. sympaattiset piirroshahmot)
• Viittaukset ikonisiin hahmoihin ja kuviin (ikonisia hahmoja ovat esim. Mikki Hiiri, Urho Kekkonen ja Jeesus, ikonisia kuvia puolestaan esim. Mona Lisa ja Taistelevat metsot)

...

Vaihtoehto A) “Historiallinen mainos”

Mene sivustolle www.mainosmuoseo.fi

Tutustu mainonnan historiaan aikakausittain ja käy läpi kaikki mainonnan aikakaudet.

Valitse mainosmuseon sivuilta mielestäsi kiinnostavin aikakausi ja sieltä kolme mainosta. Mitä mainonnan keinoja valitsemissasi mainoksissa on käytetty? Kirjoita paperille tai dokumentille otsikoksi valitsemasi aikakausi ja erittele ranskalaisin viivoin mainoksissa käytettyjä mainonnan keinoja.

Suunnittele ja toteuta oma mainos jostakin itsellesi tärkeästä asiasta ja hyödynnä siinä samoja keinoja kuin analysoimissasi mainoksissa on käytetty. Mainoksen toteutusmuoto on vapaa. Voit toteuttaa mainoksen joko piirtämällä tai maalaamalla. Halutessasi voit tehdä sen myös kuvankäsittelyohjelmalla hyödyntäen itse ottamiasi valokuvia ja netin ilmaiskuvapankkeja.

Työstä ja ranskalaisin viivoin tehdystä mainosanalyysista otettujen kuvien palautus osoitteeseen heinavesi.ku@gmail.com KE 6.5. Klo 15 mennessä

Arviointiperusteet: Analyysin osuvuus ja analysoitujen keinojen edustava käyttö omassa teoksessa, Teoksen värit ja sommittelu, Typografian toimivuus, Teoksen toteutuksen ja viimeistelyn taso

Vaihtoehto B) “Mediakriittinen teos”

Jani Leinonen on suomalainen kuvataiteilija. Hänen tavaramerkkinsä taiteilijana on ollut valmiiden mediakuvien muokkaaminen. Hän hyödyntää työssään mainonnan keinoja ja leikittelee kulutushyödykkeiden tuotemerkeillä esimerkiksi kirjoittamalla omia tekstejään logojen kirjasintyypeillä. Useimmiten hänen työnsä kritisoivat kulutusyhteiskuntaa ja markkinataloutta.

Oheisissa videoissa hän kertoo teoksistaan ja ajattelustaan:

“Tietä pitkin tien on vanki” -muraali: https://www.youtube.com/watch?v=E83ygf_tBXU

“Tottelemattomuuskoulu” -näyttely: https://www.youtube.com/watch?v=WiSeqtqj0Kk

Ideoi Jani Leinosen innoittamana persoonallinen taideteos. Teoksesi voi olla yhteiskunta- ja mediakriittinen tai voit tehdä siitä henkilökohtaisen pohtimalla omaa suhdettasi mainosten kuvamaailman esittämiin ihanteisiin. 

Voit tehdä teoksesi kokonaan piirtämällä tai maalaamalla tai voit yhdistää teoksessasi mainoksista leikattuja osia kollaasitekniikalla perinteiseen piirtämiseen tai maalaamiseen. Voit myös Leinosen tyyliin (elovenapakkaukset) käyttää mainosta tai tuotepakkausta teoksen alustana, johon lisäät haluamasi muutokset piirtäen, maalaten ja liimaten.

Halutessasi voit tehdä työn joko kokonaan tai osittain kuvankäsittelyohjelmalla.

Työstä otetun kuvan palautus osoitteeseen heinavesi.ku@gmail.com KE 6.5. Klo 15 mennessä. Halutessasi voit kirjoittaa saatteeksi selittävän tekstin, jos epäilet teoksen merkitysten avautumista minulle haluamallasi tavalla.

Arviointiperusteet: Teoksen sisältö ja sanoma, Mainosmateriaalin käyttö ja/tai viittaukset mainonnan maailmaan, Teoksen toteutuksen ja viimeistelyn taso

KU3: 1. Tehtävä

KU 3 - "Osallisena mediassa"

MEDIA on yhteisnimitys viestimisen välineille tai alustoille, joita ovat esimerkiksi sanomalehti, televisio, sosiaalinen media, sarjakuva ja elokuva.

Taito tulkita kriittisesti kuvia ja kuvien viestejä on tärkeä osa MEDIALUKUTAITOA.

Median kautta välittyvien kuvallisten viestien tulkitseminen edellyttää yleissivistystä, tietoa yhteiskunnasta, sen historiasta ja yleisesti hyväksytyistä normeista ja arvoista.

Lukion kuvataiteen 3. kurssilla teet tehtäviä, jotka haastavat sinut pohtimaan mediaa ja medialukutaitoon liittyviä kysymyksiä kuvallisen viestinnän näkökulmasta.

Kurssin aikana on suositeltavaa pitää luonnoslehtiötä, johon piirretään luonnoksia ja kirjataan tehtäviin liittyviä muistiinpanoja ja pohdintoja.

Kurssin sisältö

• 21 oppituntia (puolikas kurssi!)
• 4 kuvataiteen tehtävää
• Mainosanalyysi-essee

1. Tehtävä “Typografia: Dokumenttielokuvan otsikko”

Otsikko on tärkeä osa elokuvan visuaalista ilmettä. Parhaat otsikot toimivat samalla elokuvan “logona”, visuaalisena symbolina, joka yhdistetään välittömästi elokuvaan ja tarinaan, jota se edustaa.

Ei ole yhdentekevää millaisia kirjaimia otsikon tekstissä käytetään. Oikein valitulla kirjasintyylillä voi luoda tunnelmaa ja välittää voimakkaita mielikuvia. Kirjaimet voivat huutaa, vapista, kirkua, olla romanttisia, raakoja, vahvoja tai heikkoja...

Tekstin ja kirjainten valintaa ja asettelua kutsutaan typografiaksi, jonka tarkoituksena on tehostaa ja helpottaa viestin perillemenoa antamalla tekstille oikeanlainen visuaalinen muoto. Typografiasta voit lukea lisää täältä.

Tehtävänanto:

Kuvittele, että sinun ja perheesi elämästä koronaeristyksen aikana tehtäisiin dokumenttielokuva. 

Millaisen otsikon antaisit kyseiselle elokuvalle? Suunnittele ja toteuta otsikon typografia. Otsikon kirjasintyypin avulla voi alleviivata tunnelmaa ja ohjata jopa koko teoksen tulkintaa haluttuun suuntaan. Halutessasi voit piirtää kirjaimen tai kirjaimia esittäviksi. (Esim. CONAN -otsikon C-miekka) Valitse lisäksi tyyliin ja tunnelmaan sopivat värit. Voit lisätä otsikon oheen myös selittävän alaotsikon.

Voit toteuttaa tehtävän joko piirtämällä tai kuvankäsittelyohjelmalla (esim. Adobe Photoshop tai GIMP). Kirjainten tyylittely esittävyyden suuntaan onnistuu helpommin piirtämällä.

Palauta tehtävä 22.4. klo 15 mennessä osoitteeseen heinavesi.ku@gmail.com.

Arviointiperusteet: Otsikon ja sisällön yhteensopivuus, Otsikon typografian visuaalinen ilmaisuvoima ja tyylikkyys, viimeistelyn taso.

Typografia

Typografiaa

Sanalla typografia tarkoitetaan kirjainten muotoon ja käytettävyyteen liittyviä asioita.

Typografia on kirjasintyypin, kuvien ja taiton tyylin yhdenmukaistamista. Siihen sisältyy kirjasintyypin ja kirjasinkokojen määrittelyä, tekstipalkkien ja palstojen muotoilua, tyhjän tilan määrittelyä, värien ja kuvituksen valintaa sekä kansi- ja paperimateriaalin valintaa.

TYPOGRAFIALLA ON KAKSI TEHTÄVÄÄ:
1. Asiasisällön välittäminen

Luettavuus
Tekstilohkojen erottaminen ja looginen eteneminen

2. Visuaalisen ilmeen antaminen

Teksti on samalla tavoin visuaalinen elementti kuin kuvakin
Kirjasintyypit on valittava haluttuun tyyliin sopiviksi

Päätteetön kirjasintyyli ja päätteellinen kirjasintyyli 

• Pääteviivallisia eli päätteellisiä kirjasintyyppejä nimitetään nimellä serif tai antiikva 
• Pääteviivattomia nimellä sans-serif tai groteski

Päätteettömät kirjasintyypit ovat usein helpompia lukea tietokoneen näytöllä kuin pääteviivalliset, mutta paperilla päinvastoin.

 

Kirjasinleikkaus

Kirjasinleikkauksilla tarkoitetaan kirjasintyyppien eri versioita, esim. lihavaa tai kavennettua leikkausta.

- Extended/Wide - levennetty laajennettu

- Light - laiha leikkaus 

- Book - normaali leikkaus 

- Regular - normaali leikkaus 

- Medium - normaali, puolilihava leikkaus 

- Demibold, semibold - puolilihava leikkaus 

- Bold - lihava leikkaus

- Extra Bold - erittäin lihava leikkaus 

- Italic - kursiivi 

- Condensed - kavennettu 

- Extra Bold Condensed - erittäin lihava kavennettu

Versaalit ja gemennat

Versaali (isot kirjaimet)

gemena (pienet kirjaimet) 

Suurimmassa osassa kirjaintyyppejä on sekä versaali-, että gemenakirjaimistot. Versaalit ovat mahtipontisempia ja samalla jäykempiä kuin gemenat.

Kirjaimen anatomia ja osat

Tekstin eri osat

Otsikko

Otsikoiden tehtävänä on:

- houkutella lukija artikkeliin

- huolehtia julkaisun yhtenäisyydestä ja jutun yleisestä sävystä

Otsikon pitäisi:

- kuvastaa visuaalisesti ajatusta

- muodostaa kontrasti leipätekstille 

Ingressi

Ingressin tehtävänä on:

- kertoa miksi lukijan kannattaa tutustua juttuun

Ingressin paikka on:

- otsikon jälkeen

- ennen leipätekstiä

Ingressin tekstityyli: 

- kokoa suurempi tai vahvempi kuin leipäteksti

- voi olla myös kursivoitua tekstiä

Kuvateksti

Kuvatekstit:

- ovat sisällöllisesti erittäin tärkeitä, koska useimmat ihmiset lukevat jutuista ainakin kuvatekstit

- on sijaitettava kuvan välittömään läheisyyteen

Kuvatekstin tekstityyli on:

- usein leipätekstityypin lihavoidulla tai kursivoidulle leikkauksella

- usein kooltaan pienempää kuin leipäteksti

Väliotsikko

Väliotsikot:

- jakavat leipätekstin lukijan mielenkiinnon ylläpitämiseksi
- on erotettava leipätekstityylistä käyttämällä esim. tummempaa ja suurempaa kirjasintyyppiä
- voi käyttää myös eri kirjasintyyppiä kuin leipäteksti

Leipäteksti

Lepäteksti on:

- julkaisun perusteksti

- ladottava sellaisella kirjasintyypillä, jonka hahmon tunnistettavuus on hyvä.

Antikva vai groteski

- kirjainten helppolukuisuus perustuu oppimiseen, esim. sanomalehdissä leipäteksti on yleensä antikvaa

- molempia käytetään

- julkaisun tyyli vaikuttaa

Otsikon ja leipätekstin valinnan jälkeen on aika valita tyylit väliotsikoille, ingressille, nostoille
(leipätekstistä esiin nostetut repliikit, jotka ladotaan isommalla ja sijoitetaan erillisinä elementteinä) ja kuvateksteille. 

Yleensä suositellaan käytettäväksi enintään kolmea eri kirjainlajia samassa
yhteydessä. Otsikko voi olla yhdenlainen, väliotsikot toisenlaisia ja leipäteksti ja ingressi
kolmannenlaisia. 

Ingressi ladotaan usein yhtä tai kahta pistettä isommalla kuin leipäteksti sekä
mahdollisesti lihavoituna. Kuvatekstit vastaavasti ladotaan yhtä tai kahta pistettä pienemmällä
kuin leipäteksti ja usein myös kursiivilla.

Lyhyt oppimäärä typografian käytöstä julkaisussa

1. Kaksi hyvin valittua kirjantyyliä (kansanomaisesti: fonttia) on parempi kuin kymmenen erilaista samassa tekstissä: otsikoille oma ja leipätekstille oma.

2. Valitse sopiva kirjain koko: leipäteksti normaalisti 10-12 pistettä (pt) printissä, 14-16 px näytöllä. Vanhemmat immeiset näkevät huonommin.

3. Antiikvat eli päätteelliset kirjaintyylit ovat helppolukuisia ja elegantteja -> sopii pitkiin teksteihin, kirjoihin. Ei pieniin teksteihin näytölle.

4. Groteskit eli päätteettömät kirjaintyylit ovat moderneja -> sopii näytölle, manuaaleihin, ohjeisiin, otsikoihin, kapeisiin palstoihin

5. Käytä max. kolmiportaista väliotsikointia: väliotsikko, väliväliotsikko ja väliväliväliotsikko -> erota ne toisistaan vähintään 2 pistekoolla (2pt) toisistaan mahdollisesti vahvenna (Bold) ja käytä värejä

6. ISOT KIRJAIMET HUUTAA! Haluatko huutaa? -> hankalaa luettavaa -> käytä vain otsikoissa ja lyhyissä korostuksissa

7. Vältä pitkiä rivejä - sopiva n. 60 merkkiä/rivi - max 90 ja vältä liian lyhyitä rivejä - ei alle 40

8. Vältä palstan keskittämistä -> pitkiä tekstejä on erittäin hankala lukea -> silmä ei pysy rivillä -> käytä harkiten vaikka kuvateksteissä

9. Vältä tasapalstaa verkkosivuilla -> netti ei tavuta -> pitkiä sanavälejä -> hankala lukea

10. Käytä korostamiseen vahvennusta, kursiivia, alleviivausta harkiten -> erottamaan asioita tekstin seasta - ei koko tekstiä. HUOM! Alleviivaus netissä tarkoittaa linkkiä.

11. Väliotsikko jäsentää. Hyvän ladontaperinteen mukaan on väliotsikko lähempänä
alkavaa kappaletta kuin lopettavaa. Mittana käytetään ilmatilaa, joka jää väliotsikon ylä- ja alapuolelle. Yläpuolelle jätetään 2/3 kokonaistilasta ja väliotsikonm alapuolelle 1/3. Tila on riippuvainen väliotsikon kirjaintyypin x-korkeudesta ja sitä voi säätää tapauskohtaisesti

(Lähde: https://www.digitakojat.fi/opetus/typo/)